Aikuisten kommunikoinnin häiriöt III: Aikuisten kuulovammat, ikääntyminen ja muistihäiriöt

 

---

Syksy 2019

Kuuloviat

– Kirjoittaa kuulovikaiselle naiselle arviointi- ja kuntoutussuunnitelma, miten kuntoutetaan ja miksi. Myös miten kuulovika vaikuttaa puheen havaitsemiseen. Kysymyksessä kerrottiin tarkemmat faktat kuulokäyrästä yms..

Ikääntyminen ja muisti

– Mitkä tekijät selittävät lieviä kielellisiä ongelmia normaalissa ikääntymisessä?

– Arviointi- ja kuntoutussuunnitelmaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle miehelle, jolla mm. sananlöytämisvaikeutta, lieviä muistiongelmia, diagnosoitu MCI.

 

Tentit vanhan opsin mukaisista kursseista:

 21.2.2014 Kirjatentti

(Foundations of aural rehabilitation : children, adults, and their family members / Nancy Tye-Murray)

1. Kuulonharjoitus; kenelle, kuulonharjoituksen periaatteet, harjoitusmateriaali ja vaikeusasteen variointi

Luentotentti

1. Kuulovasteet 1 kHz:n asti, erottaako seuraavat sanat toisistaan ja millä perusteella? –> (5 sanaparia, esim <pelle ja pöllö>)

2. Case, jota piti arvioida, neuvoa vanhempia yms.

---

 14.10.2012 Kirjatentti

1. audiotorinen kuntoutus (periaatteet, kenelle kuntoutusta, harjoitukset)

---

4.5.2007 Kirjatentti (Vastaa kolmeen)

1. Ikäkuulo ja puheen vastaanotto
2. Audiologic rehabilitation plans for older persons
3.  Assessing speech skills: intelligibility, segmentals and suprasegmentals
4. Formal and informal auditory training

---

20.4.2007 Kirjatentti:

1. Difficulties associated with speech recognition assessment
2. Assistive listening device (ALDS)
3. Assessing speech skills: intelligibility, segmentals and suprasegmentals

---

15.5.2006 LUENTOTENTTI 

1. Näet videolta näytteen sisäkorvaistutetta käyttävän aikuisen kommunikoinnista. Hänellä on kunnalta maksusitoumus vain viiteen puheterapiakertaan. Erittele lyhyesti puhujan puheen ja äänen piirteitä. Mitä kuntoutuksen alueita ja miten ottaisit mukaan tälle jaksolle? Mitä neuvot häntä tekemään kotona? Mistä muualta hän voisi saada apua mikäli tarvetta on?

2. Toimit yliopistosairaalan Foniatrian poliklinikalla puheterapeutin sijaisena kaksi kuukautta. 1;5-vuotias poika on tulossa kuulontutkimuksiin ja kojetarkistukseen ja samalla hänelle on varattu puheterapiakäyti sekä foniatrilla käynti. Poika on virkeä, mutta vielä puhumaton, ympäristöään tarkastai seuraileva lapsi. Lapsella on kaksi kuukautta sitten varmentunut vaikea kuulovika; ensimmäisissä äänikenttämittauksissa reaktiokynnyksiä ympäristön äänille on saatu 70-80 dB:n tasolla. Tämän Lapin syrjäseudulla asuvan autottoman perheen isä on työkyvyttömyyseläkkeellä. Hänellä on yleissairautena reuma, jonka hoidossa ovat menossa ranteiden ja peukaloiden jäykistysleikkauksest. Perheen äidillä on ajoittaista sairaalahoitoa vaativa mesennus. Perheessä on yht. 5 lasta. Lapsen kotipaikkakunnalla toimii yksityispuheterapeutti ja kirkonkylällä on pieni päiväkoti.

Olet kuullut foniatrilta että perhettä on kehotettu miettimään lapsen pääkommunikointimuotoa. Kun perhe kysyy asiassa sinun mielipidettäsi ja arviotasi: Mitä vastaat ja miten perustelet kantasi?

3. Sinulle hakeutuu terapiaan omasta alotteestaan 48-vuotias kuulovammainen mies. Hän työskentelee puutavara-alalla ja joutuu käyttämään kuuloaan ja puhettaan kiireisissä asiakaspalvelutilanteissa sekä puhelimessa että kasvokkain kommunikoidessa. Kuulokäyrää et ole vielä saanut yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksesta, mutta puhelimitse asiaa selvittäessäsi saat sairaalasta tietää, että kuulovika on todennäköisesti perinnöllinen ja kuulo on armeija-ajoista lähtien koko ajan heikentynyt. Puhekynnykset 95 dB oikea ja 50 dB vasen, maksimaalinen tunnistustaso puheaudiometriassa 47 % (oikea, kuuntelutaso 90 dB) ja 83 % (vasen, kuuntelutaso 70 dB). Molemmissa korvissa on kojeet, lisäapuna FM-lite. Mies on niin kiireinen ettei ehdi käymään säännöllisesti päiväaikaan terapiassa.

Miten järjestäisit hänen kuntoutuksensa?
Mitkä ovat kuntoutuksen tärkeimmät osa-alueet?
Keiden kanssa teet yhteistyötä?