Lasten ja nuorten kommunikoinnin, puheen ja kielen häiriöiden kuntoutus II

Kevät 2016

Tentaattori: Elisa Heikkinen

Soveltava tentti, keissimuotoinen. Arvioi vammojen vaikutus kuntoutuksen suunnitteluun ja terapiasuunnitelman ja -kerran teko.

Kuulovammaosuus:

Tentaattori: Anna-Kaisa Tolonen

  1. Vastaa kolmeen näistä lyhyesti:
    1. Vanhempien didaktinen ohjaaminen
    2. Kuulovikaisen luokkahuoneen valinta
    3. Kuulovikaisen sanaston kehitys
    4. Kuulovikaisen pragmaattinen kehitys
    5. Kuulovikaisen fonologinen kehitys
  2. Essee: Kuulovikaisen lapsen kommunikointimuodon valinta. Pohdi puheterapeutin merkitystä eri vaihtoehtojen kohdalla. Napakka vastaus.

Vanhoja tenttejä vanhan opsin ajalta

Tentti 11.11.2014

1. CP-vammaisen lapsen dysartrian arviointi

2. Keskosuuteen liittyvät riskitekijät

– aluksi aiheista keskusteltiin pienryhmissä 45 min. jonka jälkeen jokainen kirjoitti omat tenttivastauksensa

– tentissä sai olla mukana paperiset kurssimateriaalit

 

Tentti 3.12.2013

1. CP-vamma tyypit ja niiden kuvaukset

2. Millainen on normaali syömisen kehitys?

3. Keskosuuden määritelmä ja keskosuuteen liittyvät riskitekijät

4. Kuolaamisen syyt ja mitä oraalisia ongelmia se voi aiheuttaa?

5. Olet terveyskeskuksen puheterapeutti ja luoksesi tulee neuvolan lähetteellä 2-vuotias lapsi äitinsä kanssa. Lapsella on ongelmia syömisessä: – Peruna ja ruisleipä ei maistu – Vain sileät ruuat kelpaavat – Lapsi syö sormilla, ei käytä lusikkaa tai haarukkaa – Ruokailutilanteet venyvät todella pitkiksi ja ovat hankalia – Lapsi juo vellin tuttipullosta, ei suostu juomaan mukista Mitä teet/tutkit, kun lapsi tulee vastaanotollesi? Millaisia neuvoja voisin mahdollisesti antaa kotiin?

 

Tentti 5.12.2012

Ryhmätentti! Tentti tehdään neljän opiskelijan ryhmissä. Ryhmällä on 15 minuuttia aikaa keskutella tenttialueeseen liittyvistä tapausselostuksista. Keskustelun jälkeen jokainen vastaa kysymyksiin itsenäisesti ja kirjallisesti. Materiaali saa olla mukana tentissä!!

Tapaus 1:

Puheterapeutin tutkimuksiin tulee kahden vuoden ikäinen lapsi seuraavin syömistilanteeseen liittyvin ongelmin:

  • – lapsi vastustelee lusikalla syömistä
  • syö itse sormin, ei lusikalla tai haarukalla
  • mielellään juo tuttipullosta, pääasiassa mehua
  • syödessä ruokaa valuu leualle
  • esiintyy yskimistä ja kakomista
  • suu on usein avoin
  • lapsi aspiroi aika ajoin syömistilanteessa
  • lapsi on pienikasvuinen ikäänsä nähden
  • äidin ja lapsen vuorovaikutus on hermostunutta ja hätäistä syömistilanteessa

Miten lähtisit arvioimaan tilannetta ja syitä ilmiöihin lapsen syömisessä? Miten toimisit jatkotoimenpiteiden suhteen? Miten ohjaisit äitiä?

Tapaus 2:

Lapsi on oppinut kävelemään 1 vuoden ja 8 kuukauden iässä. Puheen kehitys on hidasta ja ensimmäiset sanat tulivat 2 vuoden ja 4 kuukauden iässä. Sanasto karttui hitaasti ja puhe oli vaikeasti ymmärrettävää. Lapsella oli runsaasti tulehduksia ja mm. liimakorva, jonka vuoksi laitettiin ilmastointiputket (tympanostomia) 9 kk iässä. Nielurisat ja kitarisat poistettiin ja asennettiin uudet putket 2 vuoden iässä. Uusi tympanostomia tehtiin vielä 3 vuoden ja 2 kk iässä.

Lapsi oli huonosti kontaktissa, juuttui eri toimintoihin ja leikki vain hetkellisesti. Lapsi kiukustui, kun ei tullut ymmärretyksi. Lauseet olivat pitkään lyhyitä, noin kolmen sanan pituisia. Fonologiassa esiintyi assimiloitumista ja omissioita. Myös kuolaamista esiintyi runsaasti.

Nykytilanne:

Lapsi on 5-vuotias, jonka diagnooseja ovat ataksia, motorisen koordinaation erityisvaikeus ja hahmottamisvaikeus sekä kielen kehityksen vaikeudet. Ataksia on lievä ja lapsi kävelee ilman apuvälineitä, vaikeuksia on kuitenkin kävellä epätasaisessa maastossa ja hienomotorisissa toiminnoissa. Lihastonus on matala, kuolaamista on runsaasti.

Taustatietoa: kehitystaso iänmukaisen keskitason ja heikon keskitason rajalla, ei eroa kielellisen ja ei-kielellisen suorituksen välillä, kuulo normaali, vuorovaikutus aikuisen kanssa parantunut, suu lepoasennossa avoin ja kielen asento etinen, leikkiessä kieli usein huulion ulkopuolella, kova suulaki korkea, pään asento pysty, kielen automaattiset liikkeet onnistuvat, huulion lihastonus kohonnut, suu sulkeutuu kuitenkin niellessä, ruuan pureskelu ja pillillä juominen onnistuvat.

Pohdi puheterapian tavoitteita a) oraalimotoriikan b) kielellisen kuntoutuksen suhteen!

Lisäksi pohdi, kuinka toimisit tällaisen lapsen kanssa terveyskeskuksen puheterapeuttina! Esim. tulisiko lisätutkimuksia ja missä, keneltä hakisit konsultaatioapua…