Syksy 2020
17.11.2020 Kognitiivisen psykologian osuus
15 kysymystä, muutaman lauseen pituiset vastaukset.
Kysymyksiä luennoista:
– Miksi koemme Müller-Lyer-illuusion?
– Mikä tutkimustieto tukee väitettä, että katseen ja tarkkaavuuden suunnalla on tiivis yhteys?
– Selitä priming-ilmiö
– Millainen on Baddeleyn työmuistimalli
– Voiko työmuistia harjoittaa, perustele
– Mitä tarkoitetaan säilömuistin assosiatiivisuudella?
Kysymyksiä kirjasta:
– Mihin alatyyppeihin pitkäkestoinen muisti jakautuu?
– Miten kasvojen prosessointi eroaa objektien prosessoinnista?
– Miten valokeila (spotlight) ja kameran zoomi (zoom lens) -analogiat selittävät visuaalista tarkkaavuutta
– Vatsastapuhujailluusio
Kevät 2020
9.1.2020 Heikki Hämäläinen (neuropsykologia)
- 1. Hippokampuksen rooli muistitoiminnoissa
- 2. Aivopuoliskojen toiminnalliset erot l. lateralisaatio
- 3. Miten tarkkaavaisuus heijastuu heräte(jännite)vasteissa (ERP)? Esimerkkejä.
Syksy 2019
3.12.2019 Heikki Hämäläinen (neuropsykologia)
1. Tahdonalaisen liikesuorituksen toteuttamiseen osallistuvat aivorakenteet ja niiden tehtävät toteutuksessa
2. Kasvojen havaitsemiseen ja tunnistamiseen liittyvät aivomekanismit
3. Miten tutkisit aivojen oletettua vaurioitumista ja sen vaikutuksia?
21.11.2019 Jukka Hyönä
1. Vastaa lyhyesti (1-3 virkkeellä).
-
-
Mihin ilmiöön liittyy valikoiva tarkkaavaisuus?
-
Selitä priming-ilmiö.
-
Testaaminen (testing-effect) oppimisessa
-
Mihin sokeanäkö (blindsight) perustuu?
-
Kuvaile työmuistin rakenne Baddeleyn mallin mukaan.
-
Onko moniresurssiteorian (Wickens) mukaan mahdollista lukea kirjaa ja kirjoittaa sanelun vastauksia yhtä aikaa? Perustele vastauksesi.
-
Kerro käytännön esimerkki retroaktiivisesta interferenssistä (muistamisessa).
-
Mitä valemuistot kertovat säilömuistin toiminnassa?
-
Selitä äskeisyysvaikutus.
-
Mitä varjomuoto kertoo kolmiulotteisuudesta?
-
2. Selitä syitä, miksi unohdamme asioita (olettaen, että tieto on koodattu muistiin).
- Syksy 2018Tentaattori: Jukka Hyönä20.11. Kognitiivisen & neuropsykologian perusteiden kognitiivisen osuuden tenttikysymykset:
Vastaa seuraaviin (1-3vrk):mistä tarkkaavaisuusräpäytys kertoopriming, havainnollisen ja käsitteellisen eromotorisen ja sensorisen fuusio havainnointitop-down ja bottom-up prosessitmiten työmuisti toimiiprosessointitasojen pääperiatteet(?)muistin rekonstruktiivinen luonneselitä kaksi tehokkainta oppmismenetelmäämitä kumihanskateoria ilmentääpiirredetektorien tehtävä visuaalisessa havaitsemissaSelitä miksi unohdamme asioita (vaikka asia on koodattu muistiin)?(esseemäinen)
Syksy 2017
Neuropsykologian osuus 7.12.2017
Tentaattori Heikki Hämäläinen
1) Endorfiinit
2) Mieleenpainaminen, hermostolliset mekanismit ja häiriöt
3) Visuaalinen hahmontunnistus näköjärjestelmässäKognitiivisen psykologian osio
Tentaattori Jukka Hyönä
- Selitä lyhyesti (1-3 virkkeellä):
- a) bottom-up– ja top-down–prosessoinnin ero
- b) Paivion tiedon kaksoiskoodausteoria
- c) kaksi kolmiulotteisen havaitsemisen toteuttavaa mekanismia
- d) mentaalinen rotaatio
- e) muutossokeus
- f) Onko moniresurssiteorian (Wickens) mukaan mahdollista kuunnella luentoa ja kirjoittaa Facebook-päivitystä samaan aikaan? Miksi/miksi ei
- g) kaksoisdissosiaatio (päättelymenetelmä)
- h) siirtovaikutukselle otollinen oppiminen
- i) retroaktiivinen interferenssi
- j) piirredetektorien tehtävä näköjärjestelmässä
- Millaisia eroja on korkean ja matalan työmuistikapasiteetin omaavien ihmisten tiedonkäsittelyssä?
20.11.2017 Tentaattori Jukka Hyönä
- Selitä lyhyesti (1-3 virkettä) seuraavat.
- Mitä työmuisti tekee?
- Koodauksen spesifisyyshypoteesi
- Priming-vaikutus
- Retroaktiivinen interferenssi
- Ovatko seuraavat yhtäaikaiset toiminnot mahdollisia Wickensin moniresurssiteorian mukaan?
- tenttiin lukeminen ja radion puheohjelman kuuntelu
- Monokulääriset vihjeet kolmiulotteisuuden havaitsemisessa
- Mitä tarkkaavaisuusräpäytys kertoo?
- Teorioiden mukaan kaksi parasta oppimismenetelmää
- Sokeanäkö (blindsight)
- Miksi emme aina muista asioita tai muistamme asioita väärin?
- Kevät 2017
- Neuropsykologian osuus:
- Tentaattori: Heikki Hämäläinen
- 1.Hermoston kehitys syntymän jälkeen
- 2.Visuaalinen hahmontunnistus
- 3.Tyvitumakkeiden (basal ganglia) sekä pikkuaivojen toiminta
- Syksy 2016Kognitiivisen psykologian osuus:Tentaattori: Jukka Hyönä
1. Selitä 1-3 lauseella:A) Lyhytkestoisen muistin ja työmuistin eroB) JälkiviisausvinoumaC) Vertaa piirreteoriaa ja hahmoteoriaaD) Muistin rekonstruktiivinen luonneE) Koodauksen spesifisyys hypoteesiF) Deklaratiivinen muistiG) TarkkaavaisuusräpäytysH) Sanan ylivertaisuusvaikutusI) Modulaarisuusoletus
2. Onko seuraavat yhtäaikaiset toiminnot mahdollisia Wickensin moniresurssiteorian mukaan? Miksi/Miksi ei
a. Autolla ajaminen ja tekstiviestin lukeminenb. Tenttiin lukeminen ja radion puheohjelman kuunteluc. Ruuan laittaminen ja puhelinkeskustelun käyminen
- Syksy 2015,
- Kognitiivisen psykologian osuus:
- Tentaattori: Jukka Hyönä
- Selitä:
- Mentaalinen rotaatio
- Semanttinen muisti
- Episodinen muisti
- Vertaile työmuistia ja lyhytkestoista muistia
- Top-down
- Kumihanskateoria
- Essee: Kerro kahdesta tehokkaimmassa oppimismenetelmästä
- Neuropsykologian osuus:
- Tentaattori: Heikki Hämäläinen
- Synapsin toiminta
- Basaaligangliot
- Syksy 2014
- Kognitiivisen psykologian osuus:
- Tentaattori: Jukka Hyönä
- 1. Selitä 1-3 lauseella:
A) havainnon ja aistimuksen ero
B) top-down-prosessi
C) sokeanäkö
D) piirreteoria
E) tarkkaavaisuusräpäytys
F) kumihanskateoria (Ei luentodioissa)
G) lyhyen muistin ja työmuistin ero
H) koodauksen spesifisyys-hypoteesi
I) kaksoisdissosiaatio - 2. Kuvaa tutkimuksen mukaan kaksi tehokkainta oppimisstrategiaa
- Syksy 2014
- Neuropsykologian osuus:
- Tentaattori: Heikki Hämäläinen
- 1) Synapsien toiminta ja niiden merkitys psyykkisiin toimintoihin
2) Hippokampuksen merkitys kognitiivisiin toimintoihin
3) Visuaalisen havainnon aivokuoritoiminnot
- Syksy 2013
- Kognitiivisen psykologian osuus:
- 1. Selitä lyhyesti 1-3 lauseella
- a) Aistimuksen ja havainnon ero
- b) Top-down-prosessointi
- c) Eksogeeninen tarkkaavaisuuden ohjaaminen
- d) Sokeanäkö (blindsight)
- e) Kaksoisdissosiaatio (päättely kognitiivisessa neuropsykologiassa)
- f) Priming-ilmiö
- g) Kaksoiskoodausteoria (Paivio)
- h) Lyhytkestoisen muistin ja työmuistin ero
- i) Retroaktiivinen interferenssi (unohtamiseen liittyen)
- 2. Onko seuraavat yhtäaikaiset toiminnot mahdollisia Wickensin moniresurssiteorian mukaan? Miksi/Miksi ei)
- – Autolla ajaessa itselle ennestään tuntemattoman reitin suunnittelu ja samalla toisen reitin neuvominen kaverille
- – Luennon kuuntelu ja villasukan kutominen
- – Luennon kuuntelu ja Facebook-päivitysten lukeminen
- Syksy 2013
- Tentaattori: Railo
- Neuropsykologian osuus:
- 1. Essee: Näköjärjestelmän anatomia ja sen keskeiset toimintaperiaatteet.
- 2. Vastaa lyhyesti
- a) Mitä tapahtumasidonnainen herätevaste (ERP, event-related potential) tarkoittaa?
- b) Mitä hermosoluliitosten (synapsien) määrälle tapahtuu syntymän ja noin kuuden ikävuoden välillä?
- c) Mitä tarkoittaa solun depolarisaatio ja hyperpolarisaatio?
- d) Minkä toimintojenkannalta aivojen Brocan ja Wernicken alueet ovat keskeisiä?
- e) Mitä ovat tukisolut (glial cells)? Mainitse yksi niiden toiminnoista/tehtävistä.
- f) Välittäjäaineet ovat joko kiihdyttäviä (excitatory) tai vaimentavia (inhibitory). Mitä tämä tarkoittaa?
- g) Mitä lateraali inhibitio tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?
- 3. Merkitse alla olevaan kuvaan mahdollisimman tarkasti
- a) ylempi ohimopoimu (superior temporal gyrus)
- b) primaari somatosensorinen aivokuori (S1 eli primaari tuntoaivokuori)
- c) primaari näköaivokuori (V1)
- d) primaari kuuloaivokuori
- Syksy 2012
- Tentaattorit: Railo & Hyönä.
- Kognitiivisen psykologian osuus:
- 1. Selitä lyhyesti (1-3 virkkeellä) seuraavat käsitteet ja ilmiöt:
- a) semanttisen ja episodisen säilömuistin ero
- b) koodauksen spesifisyyshypoteesi
- c) implisiittinen muisti
- d) affordanssi
- e) kaksoisdissosiaatio (päättely kogn. neuropsykologiassa)
- f) fonologinen kehä
- g) sokeanäkö (blindsight)
- h) piirreteoria (visuaalisessa tunnistuksessa)
- i) Weberin laki (havaintopsykologiassa)
- 2. Minkälaisesta ilmiöstä on kyse muutossokeudessa? Mitä se kertoo visuaalisen tarkkaavaisuuden toiminnasta?
- Neuropsykologian osuus:
- 1. Essee (max 2 sivua): Esittele kuulojärjestelmän anatomia ja sen keskeiset toimintaperiaatteet.
- 2. Vastaa alla oleviin kysymyksiin lyhyesti (1-3 lauseella)
- a) Mitä tapahtumasidonnainen herätevaste (ERP, event-related potential) tarkoittaa?
- b) Mitä tarkoittaa solun depolarisaatio ja hyperpolarisaatio?
- c) Mitä näköaivukuiren solun reseptiivinen kenttä tarkoittaa?
- d) Miten Broca liittyy neurotieteen historiaan?
- e) Mitä aivoverieste (blood brain barrier) tekee ja miten se liittyy lääkkeisiin/huumeisiin?
- f) Mitä selkäytimen ventraaliset ja dorsaaliset hermojuuret tekevät?
- g) Miten verkkokalvon sauva- (rod) ja tappisolut (core) eroavat toisistaan toiminnallisesti?
- 3. Merkitse alla olevaan kuvaan mahdollisimman tarkasti:
- a) ylempi ohimopoimu (superior temporal gyrus)
- b) primaari motorinen aivokuori
- c) primaari näköaivokuori (ts. V1)
- d) primaari kuuloaivokuori
- Kevät 2012
- Tentaattori: Railo
- 1. Kasvosokeus.
- 2. Näköjärjestelmän toiminta.
- + 16 pikkukysymystä, esimerkiksi:
- Priming
- Solujen de- ja hyperpolarisaatio
- Semanttisen ja episodisen muistin ero
- Dorsaali- ja ventraalijuuri selkäytimessä
- Brocan ja Wernicken alueiden sijoittaminen
- Koodauksen spesifisyys
- Aivoverieste
- Syksy 2011
- Tentaattori: Railo
- 1. Essee:
- Kuvaa semanttisen muistin toiminnalle suotuisia tekijöitä.
- 2. Selitä lyhyesti (1-2 virkkeellä) seuraavat käsitteet ja ilmiöt
- a) fonologinen kehä
- b) tarkkaamattomuussokeus (inattentional blindness)
- c) affordanssi
- d) ulkoinen (eksogeeninen) tarkkaavaisuuden ohjautuminen
- e) lyhytkestoisen ja työmuistin ero
- f) Broadbentin varhaisen suodatuksen malli tarkkaavaisuudesta
- g) sokeanäkö (blindsight)
- h) piirreteoria (visuaalisessa tunnistuksessa)
- i) liikeparallaksi (motion parallax)
- 3. Essee:
- Esittele kuulojärjestelmän anatomia ja keskeiset toimintaperiaatteet.
- 4. Vastaa lyhyesti (1-2 virkkeellä):
- a) Miten EEG:n ja fMRI:n aivotoiminnasta antama tieto eroavat toisistaan?
- b) Miten Broca liittyy neurotieteen historiaan?
- c) Mitä on aivojen valkoinen ja harmaa aine?
- d) Ruokasuola on enimmäkseen natriumkloridia (NaCl). Miten ruokasuolan kaksi alkuainetta liittyvät hermosoluihin ja niiden toimintaan?
- e) Mitä aivoverieste (blood brain barrier) tekee ja miten se liittyy lääkkeisiin/huumeisiin?
- f) Mitä aavejäsenet ovat ja miten ne syntyvät?
- g) Miten verkkokalvon sauva- (rod) ja tappisolut (cone) eroavat toisistaan toiminnallisesti?